Ratamestarin lausunto

Maaston erikoispiirteistä johtuen karttaa tehdessä muodostui ongelmaksi, mikä on selvä kuvioraja. Keskustelin asiasta myös Suunnistusliiton kartta-asiamiehen kanssa, mutta selkeää ohjetta ei hänkään pystynyt antamaan. Kuviorajan voi muodostaa muun muassa puuston eri ikä, käsittelytapa tai puulaji. Kaiken lisäksi mäntyjä ja kuusia löytyy alueelta monia erilaisia. Se mikä on selvä kuvioraja metsäammattilaiselle, ei välttämättä ole tavalliselle suunnistajalle. Lopulta otin linjaksi sen, että kuviorajan pitäisi erottua puiden latvaan katsomatta, mutta sekin kannattaa tehdä, ja puulajituntemuksesta on selvää hyötyä.

Kansainvälisiä kuvausohjeita olen soveltanut käyttämällä kahta "erikoismerkkiä". Maastossa on paljon puurivejä. Ne olen kuvannut lähes yksittäisen puun karttamerkin kokoa olevilla vihreiden pisteiden rivillä. Yksittäisten puiden kuvaaminen olisi ollut mahdotonta. Joitakin kuviorajoja olen kuvannut vihreän värisellä selvää kuviorajaa vastaavalla karttamerkillä. Ne on tarkoitettu lähinnä tulevaa kartan ylläpitoa varten ja näkyvät vain heikosti kartalla.

Ratojen suunnittelussa käytin viime kesänä valmistunutta karttaa. Kun kävin merkitsemässä rastit maastoon havaitsin, että maastossa oli tehty paljon näkyvyyttä parantavia metsänhoitotöitä. Suunnitelluista rasteista peräti 10 oli muuttunut helposti havaittavaksi. Niistä van muutaman onnistuin siirtämään peitteisempään paikkaan. Näkyvyyden parantumisesta johtuen juoksuvauhti tulee kasvamaan ja radat ovat hieman alamittaiset. Onneksi rastipisteiden kuormitus oli suunniteltu siten, että niillä käy vain noin 1 kilpailija minuutissa.

Maaston erikoispiirteistä johtuen ratasuunnittelussa pääpaino oli rastiväleissä. Pyrin saamaan kaikille radoille vähintään yhden pitkän rastivälin, jossa kilpailija joutuu miettimään kuljettavan matkan pituuden, juoksuvauhdin ja kasvillisuuskuvauksen lukutaidon suhdetta.

Tämän vuoden Ruskarastien maasto poikkeaa oleellisesti viimevuotisesta Rantasalmella pidetyn kilpailun maastosta. Nyt mitataan kilpailijan taitoa suunnistaa Suomen olosuhteissa varsin poikkeuksellisessa maastossa, jossa korkeuskäyriä on vain nimeksi, mutta sitä enemmän ojia ja kuviorajoja. Onneksi kilpailu on myöhään syksyllä, jolloin kasvillisuus alkaa jo lakastua, muuten kartalla olisi vieläkin enemmän vihreää väriä. Toisaalta monet tavallisena metsänä kuvatut alueet ovat lähes puistomaista juosta.

Varokaa maastossa olevia koealapylväitä ja muita merkkikeppejä.

Juoksuhaudan pää on kuvattu rastinmääritteissä "kuopan päänä".

Antti Kanerva

 

Valvojien lausunto

Tämänvuotista Ruska-Rastien maastoa voisi kuvata ”virolaiseksi” suunnistusmaastoksi: alueen korkeuserot ovat erittäin vähäiset, maastopohja suurelta osin rehevää ja tie- sekä polkuverkosto on alueella runsas. Vain pisimpien ratojen suunnistajat saavat nauttia korkeuskäyrien suomasta hengenahdistuksesta. Suunnistukseen tuovat lisämausteensa ulkomaisten puulajien muodostamat koealat, sillä alue on Metsäntutkimuslaitoksen tutkimusmetsää.

Kartta on hyvin paikkansa pitävä ja tasalaatuinen. Kartalla kuvatut vihreät alueet ovat tähänkin vuodenaikaan vihreitä. Kuvionrajat kuvaavat paikoin eri puulajeja, eivät välttämättä puuston kokoeroja, tämä voi hieman vaikeuttaa kuvionrajan tulkintaa. Ammattitaitoinen kartantekijä on saanut vaikeasta maastosta tehtyä selkeän ja hyvin luettavan kartan.

Ratamestari on käyttänyt alueen eri osia monipuolisesti ja rytmittänyt ratoja hyvin. Jos sattuu olemaan ”tossu syönnillään”, suunnistusvauhti voi olla vauhdikasta hurjastelua. Reitinvalintoja rastiväleiltä löytyy runsaasti. Rastipisteet ovat tarkkoja, eikä rastilippua välttämättä havaitse kuin aivan rastipisteen lähellä, joten pelkällä tossulla ei pallille nousta. Rasteja on maastossa runsaasti ja niitä voi olla myös lähekkäin, joten tarkkana pitää olla. MUISTAKAA TARKASTAA LEIMATESSA AINA RASTIKOODI !! Ratojen vaikeustaso eri sarjoissa on mielestämme onnistuttu ottamaan hyvin huomioon ratoja laadittaessa.

Suunnistajien kannattaa kiinnittää huomiota siihen, että alueella kasvavat Suomen suurimmat puut, erinomainen sieni- ja puolukkasato tai kymmenet erikoiset puulajit saattavat häiritä suunnistussuoritukseen keskittymistä. Mikäli aikoo nauttia kullasta ja kunniasta suunnistusrintamalla em. asioihin kannattaakin tutustua vasta kilpailun jälkeen, mihin Metsäntutkimuslaitoksen tutkimusmetsikkö antaa hyvät mahdollisuudet.

Valvojat toivottavat kaikille osanottajille onnistunutta rastiretkeä syksyisessä metsässä.

Anne ja Jukka Pyykönen